”Kaverit tekivät tulen pesään, kun alkoivat laittaa ruokaa. Polttopuut he pilkkoivat itse. Öisin he sytyttivät takan, joivat, lauloivat ja juttelivat. - - Hyönteisten surina, linnunlaulu, tuulen tuiverrus puiden oksissa ja polttopuun rätinä nuotiolla… Ne sekoittuivat metsässä suureksi sinfoniaksi, unohdetun olion ääneksi, kerrassaan Jumalan ääneksi joka kuuluu ilman yhdenkään profeetan väliintuloa. Jumala on metsässä. Jumala on metsä.”
Blasim, Hassan. 2013:181. Irakin Purkkajeesus. WSOY.
